Pienet asiat ne ihmisen onnelliseksi ja iloiseksi tekee!

Heippa! Janskun toiveesta kirjoittelen taas! Terkut sulle Janskusein<3 Päivät menee nopeasti täällä niinkuin myös viikot. Nyt ollaan jo torstai-illassa. Pitäis olla jo laittamassa hiuksia ja tälläytymässä teamdinneriä varten, mutta nyt aattelin kuitenkin omistaa hetken tälle blogille. Huomenna on jo perjantai, ja sitten lauantai! Sillon tulee Ville! Oon oottanu sitä tulevaa lauantaita niin kauan. Kyllä se niin on, että täällä maailmalla  kaipaa rakkaita ihmisiä niin erilailla kuin Suomessa. Poikaystävää, perhettä ja ystäviä. Mutta täällä myöskin oon tajunnut kuinka onnekas ihminen mä oon kun mun elämässä on niin paljon ihania ihmisiä!<3
                Tää työ on haasteellista, ei todellakaan helppoa, mutta osasin sitä kyllä odottaakkin. Kaikkein hienoimpia hetkiä on, ne kun tajuat että oot oikeesti tehny kaikkes asiakkaittes eteen, jotta niillä olis huikee loma ja ne sanoo kiitos, kiitos että välität meistä niin paljon. Oon ollu täällä jo kohta kaks kuukautta, ja oppinu niin paljon. Tää työ on todellakin opettanut, että ikinä ei tiedä mitä maailmassa tapahtuu seuraavaks. Eikä koskaan voi tietää, mitä voi sattua. Siks ite pyrin oleen onnellinen tässä hetkessä, murehtimatta tulevaa. Yritän, ettiä positiivisia puolia asioista, vaikka tilanne oliskin aika kaaos. Miksei muka vois nauttia tästä hetkestä ja siitä mitä on? Pienet asiat ne onnelliseks tekee! Ainakin mut! Auringonlasku ja kupillinen frozen yogurttii, keilaaminen opaskolleegoiden kaa, shortsikelit! Vahingossa löydetyt Pandan lakritsit lähimarketista! Lista vois jatkuu loputtomiin.
               Jokaisen pitäis uskoo unelmiinsa. Jos semmosii ei oo,niin sit miettiä, et mistä vois unelmoida! Miks junnata paikoillaan, jos on mahollisuus tehdä, nähdä ja kokea vaikka mitä. Maailma avaa ovet sille, joka haluaa kurkata sisään ja on rohkea! :)
Terkkuja Suomeen <3 Mä lähen nyt syömään meidän Suomitiimin kaa!

Hola!!

Vietän tänään toista vapaapäivääni, joten aattelin että voisin taas vähän kirjotella.
Eilinen vapaa menikin nukkumiseen, toimistolla käymiseen ja pankissa vierailuun.
Tosin se pankkivierailu oli aika turha. Olin menossa hakemaan espanjalaista pankkikorttiani, mutta eihän se vielä ollut tullut vaikka sen olisi pitänyt olla siellä jo... noh aina ei voi saada heti kaikkea mitä haluais. Tänään oon ollut myös tosi ahkera! Oon ehtiny ottaan jo aurinkoo, pessyt pyykkiä, värjännyt uudelleen hiukset, tehnyt ruokaa, ja vaikka mitä! Illalla sitten laulamaan karaokea Kippis-baarin, ja juomaan Juhla-mokkaa. Mennään edustaan meidän tiimiä, ja kattomaan kuinka kollega suoriutuu karaoke-emännän tehtävistä.

Välillä tulee hetkiä, että kaipaa Suomeen. Mutta uskon, että se on normaalia ja nopeasti se ikävä väistyy, koska Ville tulee kohta tänne. Yritän myöskin ajatella aina positiivisesti, ja etsiä arjesta kaikkia pieniä ja iloisia juttuja. Eilen mut sai hyvälle tuulelle se, että vielä kymmenenkin aikaa illalla tarkeni mennä viemään roskia shortseissa. Ei Suomessa tarkenisi... heheh ;) Muuten tänne Teneriffalle kuuluu tosi hyvää ja oon onnellinen, että saan olla osa tätä mahtavaa työporukkaa täällä!
Täällä tulee kyllä naurettua tosi paljon, kun on niin mukava työilmapiiri ja hauskat kollegat!
                    Ihan parhaita ilmoja on täällä pidellyt, paitsi alkuviikosta satoi... ja sitä sadetta todellakin saatiin niin, että meidänkin työkavereitten asunnoissa tulvi. Mutta nyt aurinko paistaa ja tää tyttö on onnellinen. I`m living my dream! Täällä sitä oikeesti tajuaa kuinka tärkeää on tavoitella unelmia ja uskoa niihin. Ilman unelmiin uskomista en itekkään olisi täällä.Terkkuja Suomeen, ja saa tulla morjestaan mua tänne :)

 

Helou!

Täällä taas istun paikallisessa kahvilassa ja juon coca-colaa, jotta saan käyttää ilmaista wifiä!
Kahvilan vanha pappa jo naureskelee mulle, kun käyn täällä niin usein dataamassa ja skypettämässä.
Eilen oltiin ensimmäistä kertaa lentokentällä uniformuissa hakemassa bussilastilliset vieraita. Lentokenttä on suuri, joten siellä todellakin saa harppoa isoja askelia korkokengät kopisten! Oli aivan uskomaton fiilis olla siellä kyltti kädessä ja odotella suomalaisia. Uniformu oli silitetty ja muutenkin kaikki oli tip top. Fiilis oli huikea, koska sitä hetkeä oli odottanut niin kauan ja vihdoin kaikki tämä oli totta.
               Hienosti sain kaikki vieraat heidän hotelleilleen, ja sitten me muut oppaat lähdettiin viettämään vapaata. Otettiin suunnaksi Ikea. Kaikkea tarpeellista tuli osteltua, ja tietysti lihapullia maisteltua. Nam!
Ensi viikolla pääsenkin vetämään ekaa retkeä. Eläinpuistoon siis lähdetään tämän tytön opastuksella!
Olen niin innoissani tästä kaikesta! Nyt syömään ja lukemaan hotellikoodeja, jotta ne alkaa kunnolla muistumaan!
Terkuin Suvi

Terkut täältä aurinkoiselta Teneriffalta!
Tulin tänne Playa de las Americasiin 1.10. Tänään on jo perjantai. Tuntuu kuin olisin ollut täällä jo kauemmin, koska tämä paikka tuntuu ihan kodilta. Kollegat on mitä parhaimmat! Tulee hauska talvi! Asun paikallisessa kerrostalossa ja mulla on kämppiksenä tanskalainen poika.Toinen kämppispoika kuulemma saapuu kohteeseen kahden viikon kuluttua.Asunto on sisustettu kanarialaisittain ja on kodikas, mulla on oma kylpyhuone ja hieno makuuhuone. Jee! Kaikki on täällä hyvin. Kiirrettä pitää, koska meillä on nyt intro-viikko ja tutustumme alueeseen ja retkiin mitä tulemme sitten pitämään :) Tänään oltiin eläinpuistossa katsomassa suloisia eläimiä, ihania valaitakin näkyi! Eilen taas oltiin kasilta illalla musikaalissa koko porukalla, jossa oli myös skandinaaviset kollegat mukana.Musikaali oli ihan huikee, ja se kertoi musiikin historiasta! Michael Jacksonin musiikista ihan keskiajan musiikkiin saakka. Takasin kotona oltiinkin sitten puol 1, ja tänään aamulla oltiinkin sitten siellä eläinpuistoretkellä. Kohta saakin alkaa valmistautumaan tämän illan illallista varten. Parissa päivässä on tullut kuultua paljon tärkeitä juttuja, ja aika on mennyt nopsaan. Espanjalainen puhelinliittymäkin löytyy!  Ja mikä parhainta sain eilen skypetettyä poikaystävälle kotiin! Älyttömän iloinen tyttö on täällä tänään, koska kuulin että Ville tulee tänne marraskuussa <3 JEE! Kuvia saatte tänne blogiin myöhemmin, kun on enemmän aikaa ja introviikko on ohi. Kaikille terkkuja täältä,kaikki on täällä tosi hyvin. Kiirrettä vaan pitää näin aluksi :)

Terkuin Suvi

Tänään heräsin todella aikaisin. Ei vain nukuttanut enää, koska olin täynnä energiaa. Poikaystäväni Ville olisi kyllä halunnut nukkua, mutta siihen en antanut mahdollisuutta. Kyllähän sitä pitää saada aamukahvia heti kun herännyt! Maanantai päivä aloitettiin terveyskeskuksessa odottelulla. Jonotin siellä melkein tunnin, kunnes pääsin terveydenhoitajalle. Sain selvitettyä, että tarvitsen jäykkäkouristusrokotteen Espanjaa varten. Olin kuitenki taas perinteiseen tapaan pelkuri ja enkä halunnut ottaa rokotetta vielä tänään. Huomenna heti aamusta sitten rokotukseen. Hui!
                    Paperiasiat ovat jo kunnossa uutta työtä varten. Niiden kanssa oli kyllä kärsivällisyys testissä. Uusi passi jo löytyy, eli ei muuta kuin odottelemaan. Skypekin saatiin Villelle hommattua, niin on helpompi pitää yhteyttä, kun oon Teneriffalla ja Ville Suomessa. Pappakin oli hommannut skypen, josta olin erittäin yllättynyt!  Huomenna voi sanoa, että
 lähtöön on enää viikko. Päivä jatkui frisbee golfilla poikaystävän kanssa syksyisessä metsässä. Saatiin pelailtua aurinkoisessa säässä ja kun olimme lähdössä pois alkoi sataa. Reippaan ulkoilun jälkeen mentiin mun suosikkipaikkaan. Willa-kauppakeskus oli täynnä ihmisiä, ja löysinkin sieltä vielä muutaman paidan Teneriffaa varten. Tämmönen päivä tänään, ja nyt aion käpertyä oman kullan kainaloon katsomaan telkkaria ja nauttimaan pimenevästä syysillasta.
i

                                                      Terkuin Suvi

Opaskoulu

Opaskoulu oli huikea! Mahtavat kaksi viikkoa Kreetalla, jossa opin valtavasti uutta tietoa matkaoppaan ammatista, ja pääsimmekin harjoittelemaan tulevia töitä. Opaskouluun valittiin 20 ihmistä yli 500 sadasta hakijasta. Helsinki-Vantaan lentokentällä tunnelma oli jo erittäin mukava ja tuntui, että olisimme tunteneet ihmisten kanssa jo kauemminkin. Naurua ja puhetta riitti. Olin valmistautunut, että asumme kaksi viikkoa koko opaskoulun ajan erittäin askeettisesti ja vaatimattomasti. Olimmehan  tulleet opiskelemaan.
Olin kuitenkin väärässä. Majoituimme isolla porukalla loistokkaasti neljän tähden hotellissa.
Ensimmäisenä päivänä saimme kämppikset. Minun kämppikseksi tuli Anna, jonka kanssa tulimme heti hienosti juttuun. Naurusta ei tullut loppua!

Ihan kuin olisimme tunteneet kauemminkin ! Terveisiä sinne Kreetalaiselle "tyttärelleni" jos satut lukemaan tätä uutta blogiani! Koulupäivät alkoivat yleensä yhdeksältä ja loppuivat viideltä iltapäivällä. Oli luokkahuoneessa opiskelua tai sen ulkopuolella. Heti alusta alkaen ei annettu mahdollisuutta jännittämiselle. Meille annettiin kolme lappua jotka sisältivät kolme sanaa. Minä sain sanat naistenmies,torakat, ja ruoska. Näistä sanoista piti keksiä minuutin kestävä tarina, joka kuvattiin ja muut opaskoululaiset olivat yleisönä. Voin kertoa, että oli aika huikeita tarinoita, jotka naurattivat kovasti.
           Opaskoulun edetessä innostukseni vain kasvoi! Alkoi tuntumaan, että oppaan työ on juuri minua varten! Kahteen viikkoon kuului erilaisia tehtäviä, ja se sisälsi neljä koetta. Näistä kokeista oli päästävä hyväksytysti läpi jos halusi saada töitä matkaoppaana. Pidin muun muassa tervetulotilaisuuden Intiaan saapuville, retken Kreikan saaristossa, ja selostin bussissa tärkeitä asioita Intiaan juuri saapuneille. Lopussa meillä oli loppukoe. Kahdessa viikossa meistä kahdestakymmenestä ihmisestä muodostui tiivis ryhmä, ja saimme paljon uusia ystäviä.

 Nyt nauttimaan syksyisestä Suomesta, ja pelaaman poikaystävän kanssa frisbee golfia.
Kivaa sunnuntaita kaikille!
Suvi

 

Vähän tietoa minusta

Heippa vaan kaikille!

Tässä matkalaukkua täyttäessä ajattelin aloittaa blogin. Blogissani avaan hieman matkaoppaan tavallista arkea ja juhlaa, sekä ripottelen joukkoon muotijuttuja koska muoti on aina ollut intohimoni.
    Mutta, nyt hieman lisää minusta. Olen 20-vuotias nuori nainen, joka on lähdössä Teneriffalle matkaoppaaksi 1.10.2013 ja hieman alkaa jo jännittää, koska unelmani on toteutumassa. Vähitellen alkaa tajuamaan itsekin, että elämänmuutos on käsillä. Suomityttö lähtee maailmalle jälleen kerran ja pakkaa laukut. Olen innoissani ja odotan tulevaa muutosta, uutta maata missä asua ja tehdä töitä. Lähteminen ei ole kuitenkaan niin helppoa. Tutut ja tuntemattomatkin ovat arvostelleet tulevaa ammattiani, koska se sijaitsee Espanjassa ja olenhan parisuhteessa elävä nuori nainen. Rakas poikaystävä,perhe ja ihanat ystävät jäävät kuitenkin Suomeen. Heitä tulee varmasti ikävä, mutta onneksi skypet on jo keksitty, mutta positiivisella elämänasenteella pääsee pitkälle ainakin itse uskon niin! Olen onnekas, että minulla on kannustava poikaystävä ja hän on ollut koko tämän hakuprosessin ajan iloinen ja uskonut minun kykyihin. Hän on aina ollut sitä mieltä, että on hienoa päästä toteuttamaan unelmia.

Olen itsekkin sitä mieltä, että unelmat on tehty toteutettaviksi! 9 Päivää siihen, kun yksi tämän tytön unelmista toteutuu ja se pistää kyllä hymyillyttämään. Pienen kylän tyttö pääsee maailmalle. Voisin myöhemmin kertoa opaskoulustani Kreetalla jossa olin 2 viikkoa ihanien ihmisten kanssa opiskelemassa tulevaa ammattiani.

See you soon!
Suvi