Tänään heräsin todella aikaisin. Ei vain nukuttanut enää, koska olin täynnä energiaa. Poikaystäväni Ville olisi kyllä halunnut nukkua, mutta siihen en antanut mahdollisuutta. Kyllähän sitä pitää saada aamukahvia heti kun herännyt! Maanantai päivä aloitettiin terveyskeskuksessa odottelulla. Jonotin siellä melkein tunnin, kunnes pääsin terveydenhoitajalle. Sain selvitettyä, että tarvitsen jäykkäkouristusrokotteen Espanjaa varten. Olin kuitenki taas perinteiseen tapaan pelkuri ja enkä halunnut ottaa rokotetta vielä tänään. Huomenna heti aamusta sitten rokotukseen. Hui!
                    Paperiasiat ovat jo kunnossa uutta työtä varten. Niiden kanssa oli kyllä kärsivällisyys testissä. Uusi passi jo löytyy, eli ei muuta kuin odottelemaan. Skypekin saatiin Villelle hommattua, niin on helpompi pitää yhteyttä, kun oon Teneriffalla ja Ville Suomessa. Pappakin oli hommannut skypen, josta olin erittäin yllättynyt!  Huomenna voi sanoa, että
 lähtöön on enää viikko. Päivä jatkui frisbee golfilla poikaystävän kanssa syksyisessä metsässä. Saatiin pelailtua aurinkoisessa säässä ja kun olimme lähdössä pois alkoi sataa. Reippaan ulkoilun jälkeen mentiin mun suosikkipaikkaan. Willa-kauppakeskus oli täynnä ihmisiä, ja löysinkin sieltä vielä muutaman paidan Teneriffaa varten. Tämmönen päivä tänään, ja nyt aion käpertyä oman kullan kainaloon katsomaan telkkaria ja nauttimaan pimenevästä syysillasta.
i

                                                      Terkuin Suvi

Opaskoulu

Opaskoulu oli huikea! Mahtavat kaksi viikkoa Kreetalla, jossa opin valtavasti uutta tietoa matkaoppaan ammatista, ja pääsimmekin harjoittelemaan tulevia töitä. Opaskouluun valittiin 20 ihmistä yli 500 sadasta hakijasta. Helsinki-Vantaan lentokentällä tunnelma oli jo erittäin mukava ja tuntui, että olisimme tunteneet ihmisten kanssa jo kauemminkin. Naurua ja puhetta riitti. Olin valmistautunut, että asumme kaksi viikkoa koko opaskoulun ajan erittäin askeettisesti ja vaatimattomasti. Olimmehan  tulleet opiskelemaan.
Olin kuitenkin väärässä. Majoituimme isolla porukalla loistokkaasti neljän tähden hotellissa.
Ensimmäisenä päivänä saimme kämppikset. Minun kämppikseksi tuli Anna, jonka kanssa tulimme heti hienosti juttuun. Naurusta ei tullut loppua!

Ihan kuin olisimme tunteneet kauemminkin ! Terveisiä sinne Kreetalaiselle "tyttärelleni" jos satut lukemaan tätä uutta blogiani! Koulupäivät alkoivat yleensä yhdeksältä ja loppuivat viideltä iltapäivällä. Oli luokkahuoneessa opiskelua tai sen ulkopuolella. Heti alusta alkaen ei annettu mahdollisuutta jännittämiselle. Meille annettiin kolme lappua jotka sisältivät kolme sanaa. Minä sain sanat naistenmies,torakat, ja ruoska. Näistä sanoista piti keksiä minuutin kestävä tarina, joka kuvattiin ja muut opaskoululaiset olivat yleisönä. Voin kertoa, että oli aika huikeita tarinoita, jotka naurattivat kovasti.
           Opaskoulun edetessä innostukseni vain kasvoi! Alkoi tuntumaan, että oppaan työ on juuri minua varten! Kahteen viikkoon kuului erilaisia tehtäviä, ja se sisälsi neljä koetta. Näistä kokeista oli päästävä hyväksytysti läpi jos halusi saada töitä matkaoppaana. Pidin muun muassa tervetulotilaisuuden Intiaan saapuville, retken Kreikan saaristossa, ja selostin bussissa tärkeitä asioita Intiaan juuri saapuneille. Lopussa meillä oli loppukoe. Kahdessa viikossa meistä kahdestakymmenestä ihmisestä muodostui tiivis ryhmä, ja saimme paljon uusia ystäviä.

 Nyt nauttimaan syksyisestä Suomesta, ja pelaaman poikaystävän kanssa frisbee golfia.
Kivaa sunnuntaita kaikille!
Suvi

 

Vähän tietoa minusta

Heippa vaan kaikille!

Tässä matkalaukkua täyttäessä ajattelin aloittaa blogin. Blogissani avaan hieman matkaoppaan tavallista arkea ja juhlaa, sekä ripottelen joukkoon muotijuttuja koska muoti on aina ollut intohimoni.
    Mutta, nyt hieman lisää minusta. Olen 20-vuotias nuori nainen, joka on lähdössä Teneriffalle matkaoppaaksi 1.10.2013 ja hieman alkaa jo jännittää, koska unelmani on toteutumassa. Vähitellen alkaa tajuamaan itsekin, että elämänmuutos on käsillä. Suomityttö lähtee maailmalle jälleen kerran ja pakkaa laukut. Olen innoissani ja odotan tulevaa muutosta, uutta maata missä asua ja tehdä töitä. Lähteminen ei ole kuitenkaan niin helppoa. Tutut ja tuntemattomatkin ovat arvostelleet tulevaa ammattiani, koska se sijaitsee Espanjassa ja olenhan parisuhteessa elävä nuori nainen. Rakas poikaystävä,perhe ja ihanat ystävät jäävät kuitenkin Suomeen. Heitä tulee varmasti ikävä, mutta onneksi skypet on jo keksitty, mutta positiivisella elämänasenteella pääsee pitkälle ainakin itse uskon niin! Olen onnekas, että minulla on kannustava poikaystävä ja hän on ollut koko tämän hakuprosessin ajan iloinen ja uskonut minun kykyihin. Hän on aina ollut sitä mieltä, että on hienoa päästä toteuttamaan unelmia.

Olen itsekkin sitä mieltä, että unelmat on tehty toteutettaviksi! 9 Päivää siihen, kun yksi tämän tytön unelmista toteutuu ja se pistää kyllä hymyillyttämään. Pienen kylän tyttö pääsee maailmalle. Voisin myöhemmin kertoa opaskoulustani Kreetalla jossa olin 2 viikkoa ihanien ihmisten kanssa opiskelemassa tulevaa ammattiani.

See you soon!
Suvi